Kaamosmasennus

Kaamosmasennus (lat. depressio hiemalis) on pimeään vuodenaikaan toistuvasti esiintyvä masennustila.^[1] Oireet esiintyvät yleensä vuosittain aina samaan aikaan.^[2] Kaamosmasennuksesta kärsivillä masennusoireet tyypillisesti rajoittuvat syksyyn tai talveen ja helpottavat kevään ja kesän aikana, ja masennus uusiutuu seuraavana vuonna. Niidenkin masennusta sairastavien keskuudessa, joiden oireet eivät rajoitu syksyyn ja talveen, on varsin yleistä, että oireet pahenevat loppusyksyllä ja talvella.^[3] Kaamosmasennusta on vähemmän maissa, joissa auringonvaloa on ympärivuotisesti.^[4]

Toistuvaa kaamosmasennusta potee Suomessa prosentti väestöstä. 10–30% kärsii lievemmistä kaamosoireista ilman masennustilaa.^[1] Lievempiä oireita on 20 prosentilla naisista ja 12 prosentilla miehistä.^[5] Kaamosmasennus on naisilla miehiä yleisempää. Joillain oireet ovat lievempiä, kuten ärsytystä, kun taas toisilla vakavampia, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja työelämään.^[4] Kaamosmasennus yleensä voimistuu ihmisen vanhetessa.^[1]

Lievempiä oireita kutsutaan kaamosrasitukseksi. Sen yleisiä oireita ovat esimerkiksi makeannälkä, liikaunisuus, lihominen ja väsymys.^[1]

Myös vastaavanlainen kesämasennus on olemassa, joskin se on harvinaisempi. Siinä missä kaamosmasennuksessa henkilön paino yleensä nousee, kesämasennuksessa henkilö voi laihtua.^[4] Kevät- ja kesämasennukseen liittyy usein unettomuutta.^[2] Englannin kielessä vuodenaikoihin liittyvää masennusta kutsutaan käsitteellä seasonal depression (suom. vuodenaikamasennus) tai seasonal affective disorder (suom. vuodenajan aiheuttama häiriö).^[4] Tiedeyhteisössä on erimielisyyttä siitä, ovatko kesä- ja kaamosmasennus masennuksesta erillisiä häiriöitä. Tautiluokitukset kuitenkin luokittelevat sen masennuksen alamuodoksi.^[3]

1. ↑ ^{a b c d} Huttunen, Matti: Kaamosmasennus Duodecim Terveyskirjasto. 30.11.2018 (päivitetty). Viitattu 8.11.2018.
2. ↑ ^{a b} Seasonal affective disorder (SAD) - Symptoms and causes Mayo Clinic. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b} McGuffin, Peter: ”Affective Disorders”, Essential Psychiatry, s. 253. Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-60408-6. (englanniksi)
4. ↑ ^{a b c d} Seasonal Depression (Seasonal Affective Disorder) WebMD. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
5. ↑ Puttonen, Mikko: Tutkija: Kelloa pitäisi siirtää vielä tunti taaksepäin ja jättää sitten rauhaan ainiaaksi HS.fi. 26.10.2015. Viitattu 20.12.2021.